Donald Draper, International Man of Mystery
Mad Men sukeltaa 1960-luvun Madison Avenuen mainosmaailmaan keskiössään alan velho Don Draper (mainio Jon Hamm). Draper työskentelee Sterling Cooper nimisessä yritykessä ja tasapainottelee elämäänsä aikaa vievän työn ja perheen välillä. Ajankuvauksena Mad Men hipoo täydellisyyttä. Pienimpiinkin detaljeihin on kiinnitetty huomiota, ja immersio on huikea. Vaikka rasismi, sovinismi ja alituinen tupakanpolttelu vaikuttaa jopa hivenen päälleliimatulta, on helppo kuvitella, että juuri noin boheemit bisnesmiehet ovat 50 vuotta sitten käyttäytyneet. 60-luvun fiilistä luodaan visuaalisen ilmeen ja musiikin ohella hienosti mm. jatkuvilla viittauksilla ajan pop-kulttuuriin ja poliittisiin tapahtumiin. Visuaalisesti ja teknisesti sarja on upea. Myös käsikirjoitus on kohdallaan, ja hivenen teatraalinenkin dialogi tuntuu istuvan jäyhään 60-luvun tunnelmaan mainiosti.
 |
| Mad Menin tyylikkäässä alkuvideossa on käytetty 1960-luvun mainosgrafiikkaa |
Sarjan ensiminuuteilta lähtien Draperin hahmosta, ja siitä miten häntä kuvataan huokuu se, että hän ei ole mitä sanoo olevansa. Kauden edetessä Draper joutuu kohtaamaan menneisyyttään ja katsojallekin alkaa pikkuhiljaa selviämään millaisesta miehestä on kyse. Päähenkilö Don Draper edustaa nykysarjoissa muodikasta moraalisesti harmaata hahmoa, jolle katsoja kuitenkin tulisi tuntea sympatiaa. Itse kuitenkin koin Draperin lähinnä luotaantyöntävänä persoonana. Draperin monimuotoisuutta hahmona ei kuitenkaan käy kiistäminen. Perheellensä selkänsä kääntäneesta ja vaimoaan ahkerasti pettävästä Donista löytyy myös pehmeämpi puoli. Don Draperin hahmon kaksijakoisuus näkyy myös siinä miten 60-luvulle tultaessa Draper tuntuu bisnesmaailmassaan ja perhearvoissaan tarttuvan menneisyyteen monin keinoin, kuitenkin ihmisten ajatusten ennakoinnissa mainonnallaan ja mm. ajalle tyypillisen rasismin yläpuolelle asettuessaan Draper on hyvinkin moderni.
"What you call love was invented by guys like me, to sell nylons. You're born alone and you die alone and this world just drops a bunch of rules on top of you to make you forget those facts. But I never forget. I'm living like there's no tomorrow, because there isn't one."
Sarjan hahmonkehitys on hyvin hienovaraista ja kuin muussakin tuotannossa, pieniin yksityiskohtiin on kiinnitetty huomiota. Hahmokaarti on mukavan monimuotoinen, mutta muut hahmot jäävät lähinnä statisteiksi Draperin viedessä suurimman huomion. Tämä onkin valitettavaa ja sarjan suurin heikkous ensimmäisellä tuotantokaudella. Sarja on parhaimmillaan juuri useiden henkilöiden keskustelukohtauksissa jossa esim. Sterling Cooperin luova osasto stormaa ideoita mainokseen. Valitettavasti sivuhahmojen vähäinen tarttumapinta syö monien kohtausten dramaattisuutta.
Mad Men on laadukas kaapelisarja, josta ei paljoa pahaa sanottavaa keksi. Täsmällistä ajankuvausta lukuunottamatta Mad Men ei kuitenkaan ole mitenkään poikkeuksellinen, ja on ollut hieman yliarvostettu mm. Emmy-gaaloissa.
35/50
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti